26 helmikuuta 2014

35) Lähkölaskenta elämäsi kesään on alkanut

kesä1

"What ever you decide to do, make sure it makes you happy."

"Take a chance, you never know what might happen."

"You don't need a reason for doing everything in your life. Do it because you want to, do it because it makes you happy."

"Stop being so afraid of what could go wrong, and think about what could go right."

"The less you worry, the happier you'll be."

kesä2

"Late nights, bikinis, short shorts, flip flops, sunglasses, sunshine, loud music, pool parties, no makeup and the list goes on. Summer."

"Palm trees, ocean breeze, salty air, sun-kissed hair, endless summer, take me there."

"Summer. Hair gets lighter. Skin gets darker. Water gets warmer. Drinks get colder. Music gets louder. Nights get longer. Life gets better."

kesä3

You got nothing to lose.
93 päivää kesälomaan
 kuvat weheartit

25 helmikuuta 2014

Kysymys tiistai-iltaan!

Elikkä, sain ask.fm:ssä yhen hyvän kysymyksen tai semmosen ehdotuksen, et tekisin semmosen videon, mikä tavallaan olis osotettu vanhemmille. Siin videossa selittäisin mun omasta kielimatkasta ja et miks oma lapsi kannattaa päästää lähteen ja mitä hyötyä siitä on ja tolleen. :--) Musta tää oli ihan loistoidea nii haluisin nyt tietää, et mitkä asiat oli/on teijän vanhemmille vaikeita uskoo/ymmärtää tai joku juttu mitä ne vastustaa suuresti ja miks? Mikä on vaikeinta vanhempien suostuttelemisessa?

Eli tän blogin lisäks kielimatkasta haaveilijat vois näyttää sen videon, missä tulis ehkä ennemminkin tän koko blogin idea vähän tiivistetymmin :D 

Eli ideoita peliin! Mistä voisin puhua siinä videolla?

Kivaa tiistaista iltaa kaikille

22 helmikuuta 2014

34) Mitä mulla ei olis ilman EF:ää

...tai sen mahtavaa ambassador-toimintaa.

1) En olis niin itsenäinen kun oon nyt. Oon selvinny monista asioista yksin, kiitos EF:n. Mä lensin koneella yksin (ambassador-tapaamiseen). Mä pärjäsin, vaikka ympärillä ei olis ollu suomalaisia. Mä matkustin yksin Lontoon metrossa ja opin pärjäämään ja opin paljon asioita ittestäni.

2) Mulla ei olis nii huippuja kavereita! Joittenki kanssa pidetään vielä yhteyttä ja vaikka ei pidettäiskää nii muistot säilyy tietysti aina :) Myös ambassador-tapaamisesta ja yleisestä toiminnasta täällä Suomessakin oon saanu kavereita ja Kaliforniaan lähtijöihin oon myös tutustunu jo!

3) No, ylläripylläri, ambassador-toiminta on tarjonnu mulle motivaatiota tähän blogiin; mä pääsin ambassador-tapaamiseen ja lähen ens kesänä Kaliforniaan pisteillä, jotka te autoitte mua keräämään. Kolme kuukautta ja 14 000 pistettä, en vieläkään oikee tajuu sitä!

4) Mun kielitaito ei olis läheskään yhtä hyvä. Mulla on meneillään enkun kolmoskurssi ja voin sanoo, et sanasto on vaikeeta. Mut en tarkota sitä sanastoo, sillä siinä en ehkä oo nii kehittyny kielimatkojen ansiosta, vaan ennemmin sitä kun kuulen enkkua jossain. Mun ei tartte ees miettiä, tajuan kaiken, mitä puhutaan, se vaan tulee luonnostaan. Kielimatkalla englantia tai muuta kieltä kuulee nii paljon, että siihen tavallaan tottuu ja kyllä sitä huomaa että välillä ajatuksetki harhailee sen kohdemaan kielellä, jep, näin on käyny ja tulee varmasti käymään myös teille :D Tietysti myös oppitunneilla opin jotakin asioita (josta muistan ehkä jotain... ehkä.)

5) En ois kokenu mun elämän parasta kesää ja saanu nii paljon huippumuistoja ja kokenu mahtavia asioita mitä en vaa yksinkertasesti olis voinu kokee perhelomalla. Esimerkkinä tästä on Thorpe Park. Äiti ei ois ikinä lähteny sinne mun kanssa mut viime kesänä pääsin sinne ja aaaaaa se oli niin täydellistä  

6) Mulla ei ois niin paljon ef-krääsää... Tai no krääsää ja krääsää, toi ambassador-huppari on kyl oikeesti ihan kiva. Rannekkeita löytyy (niiku kuvasta näkyy) vaikka muille jakaa. Sit löytyy kaikennäköstä avainnauhaa, kassia ja kansioo ja paitaakin ja melkeen ihan kaikkee :') 

7) En ois ehkä ikinä löytäny sitä juttua, mikä on mulle älyttömän tärkee. Matkustaminen. Se on muuttunu tässä viime vuoden ja tän vuoden aikana mulle yheks mun elämän tärkeimmistä asioista, koska se on vaan parasta, mitä on, emmä tiiä, rakastan matkustamista, rakastan lentokoneita, rakastan lentokenttiä (???), rakastan sitä tunnetta kun kone rullaa pitkin kiitorataa ja tietää, et matka on vasta alussa... 

En olis sanonu tätä vuosi sitten mut matkustaminen ja maailman näkeminen, siitä on tullu yks iso osa mua. Enkä haluu ikinä luopuu siitä.

Kiitos EF et oot tehny tän ja monia muitakin asioita maholliseks Toivottavasti nää jutut tulee toteutumaan teijänkin kohalla! Mulla alko just hiihtoloma elikkäs nukkumista, nukkumista ja nukkumista luvassa ja todennäkösesti koulujuttuja ja työhakemusta pitäs lähettää vaikka ei yhtään huvittais... Mut Kalifornia ja sen upeet ostarit ja outletit kyl pitää mut tarpeeks inspiroituneena ;)
Toivottavasti ootte päässy tän postauksen jälkeen taas kielimatkafiilareihin, koska mä oon ollu lähipäivinä ihan satasella tässä tunnemyrskyssä mukana. Oii että, 129 päivää...
Ps. 20 000 sivunkatselua, tack so mycket!

05 helmikuuta 2014

33) EF AMBASSADOR MEETING 2014 LONDON

Oli muuten ihan huippua.
b2 b4 b5 b7 b6 b9 b8 b10 b11 b12 b13 b14 b15 b16 b17 b18 b19 b3 b20 b21 b22 b23 b24 b25 b1

Ambassador-tapaamiseen siis tuli eri maista edustajia ja meitä oli kuus poikaa ja neljä tyttöö. Tossa mustavalkokuvassa vasemmalta oikeelle takarivi (pojat): Venäjä, Saksa, Italia, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Eturivi vasemmalta oikeelle (eli tytöt): Itävalta, Espanja, Norja ja Suomiiiii eli minä!! Woop woop!!

HUOM!!! Jos et jaksa lukea piiiitkää selostusta reissusta, ehkä sun juttu on ennemminkin Instagram ja hashtag #EFAmbassadorsSummitLondon2014, josta löytyy suunnilleen sama tarina kuvina. Mut okei, tässä tää tulee, be ready. ;-) 

Kaikkihan tää alko siitä, kun toimistolta soitettiin mulle ja sanottiin, että Jani haluais että hakisin Ambassador-tapaamiseen tammikuussa. No, laitoin sit hakemusta meneen perustellen, miks just mun pitäis päästä tonne. Ja kahesta parhaasta hakemuksesta mut valittiin. 24.1-26.1.2014 oli kyllä ihan huippuviikonloppu!! " 24. perjantaina siis skippasin koulun ja laitoin herätyskellon soittaa 3.59 aamuyöstä. Siinä me sit iskän kanssa ajeltiin kentälle, jonka jälkee tajusin, et nythä mä oon omillani. Vedin mun pilkullista pikkumatkalaukkua mun perässä ku astelin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin, jossa EF:n uus ambassador-vastaava Anu oliki mua jo vastassa ilosesti vaik kello oli ehkä jotain kuus :---D Se toivotteli hyvää matkaa ja kerto kaikki käytännön asiat ja varmisti, et pääsen turvatarkastukseen. Kun se lähti toimistolle, mua alko pelottaa, koska olin ihan ihan ihan yksin, mulla ei oikee ollu ketää, keneltä oisin voinu kysyy apua tai jotain. Mut okei, olinhan mä ollu aikasemmin lentokentällä, joten miksen mä selviäis nyt tästäkin. Menin sit turvatarkastuksesta läpi ja rullailin hiljasessa kakkosterminaalissa laukkuni kanssa ja poikkesin Starbucksissa... kun laitoin Instagramiin kuvan mun lipusta ja Strawberry & Creamista, kello tais olla jotain seittemän. 
British Airwaysin lento lähti kohti Lontoota jossain kasin paikkeilla. Siellä mä lensin kuulkaa ihan yksin! Onneks lentokentällä oltiin jo vastassa ja törmäsin siellä Chrisiin, Veronikaan, Christinaan ja Daryaan, joka oli siis EF:ltä meitä vastassa. 

Lähettiin sit kentältä hotellille, mikä oli kyllä ihan mahtava paikka ja siel oli ihan mahtava aamiainen... Oioioioi Koska kaikilla oli vähän eri saapumisaika, nii me lähettiin sit "pienelle" sightseeing-kävelylle joka ei sit ollukkaa mikää nii pieni ku oltii kävelty ainaki kuus kilsaa. Tuolla puhelinkopissa ja tossa hevosen vieressä on siis Simon, joka on asunu Lontoossa kolme vuotta ja se kerto kaikkee pikkufaktoja noista suosituimmista turistikohteista missä ny käytiinkään. Valitettavasti kuningatar ei ollu kotona :( 

Kaikki mun kuvat on pääasiassa tolta nähtävyysreissulta ja muut onkin sit painottunu noihin ruokakuviin iphonen hyvällä kameralla, ähääähää. Mut joo, siinä kolmen maissa meillä oli melkein koko porukka kasassa (toi meijän ryhmäkuva Big Benin eessä!!)(miinus Saksa ja Espanja) ja mentiin sit porukalla London Eyehin. Se oli ihan jees, vaikka oliki kolmas kerta siellä :---D 

London Eyen jälkee suunnattiin illalliselle ja okei nyt huomaa et alan innostuu mut mun mielestä ne illalliset oli just ihan parhaita. Istuskeltii ja juteltii kaikennäköstä ihan ku oltais aina tunnettu ja syötii ihanaa ruokaa... Perjantain ruokapaikkaa en muista, mutta se oli semmonen meksikolaistyyppinen ravintola Piccadilly Circuksen ihan siinä lähellä. (Tsekkaa keskimmäinen kuva ruokakollaasista!!!) Reilun kahen tunnin illallisen jälkeen olisin ollu jo valmis lähtee hotellille nukkumaan, mut meille oli järjestetty yllätysaktiviteetti... Mikä paljastu The Lion King - musikaaliks! Se oli ihan huippu, harmi vaan et olin heränny lontoolaisten paikallista aikaa niiku aamukahelta, nii en enää oikee jaksanu siinä kymmenen maissa keskittyy enää mihinkää... Varsinki ku koko päivä oli ollu täynnä toimintaa. Mut ens kerralla ku meen musikaaliin, niin haluun mennä virkeenä ja haluun myös pysyy suurimman osan hereillä :D

Musikaalin jälkeen päästiin nukkuu, zzzzz, sit tuli lauantai, jollon iiiiihanan aamiaisen jälkeen suunnattiin EF:n toimistolle tekeen vähän hommia! (Tsekkaa eka kuva, siel me kokoustamassa ;)) Toimistolla meillä oli meijän lyhkäset esitelmät ja näitten aikuisten esitelmiä kans ja tehtiin kaikenlaista ja tilattiin Starbucksit ja kaikkee... Tällöin söin ensimmäistä kertaa elämässäni sushia! En vielä oikeen osaa sanoo, tykkäsinkö vai enkö hahaa :--D Ruokailun jälkeen saatiin tehtäväks tehä jonkunnäkönen video EF:n ipadeista löytyvällä EF My Take - ohjelmalla, jolla saa oikeesti ihan kivannäkösiä videoita aikaan, paitsi, no, tältä näytti meijän kokeneitten My Taken käyttäjien video. KLIKKAA VIDEOON :D Sit kun oli toisen ryhmän aika tehä video niin me suunniteltiin jonkunnäköstä EF:n appia ja saatiin ihan hyviä ideoita tuotettua! 
Lauantaipäivä menikin sit aikalailla toimistolla hengailemiseen ja sit illalla meillä oli "oman maan stereotypiat" - pukukoodi. Mulla ei hirveesti ollu mitään, mitä nyt saulit jalassa ja lahkeet työnnetty villasukkiin ja sit semmonen hirvee verkkatakki päällä... Mut sillä mentii. Mentiin siis tohon aivan ihanaan ruokapaikkaan (ruokakollaasista 3. ja 7. kuvat!!!) ja opittiin, et Englannissa syödään muutakin kun vaan Fish N chips. Saatiin ihan loistavaa ruokaa ja sen lisäks maistoin skotlantilaista perinneruokaa haggista, joka oli muuten oikeesti hyvää sorrynotsorry :D Tuollaki hujahti se kaks ja puol tuntii vaa jutellessa ja tälleen ja sen jälkee suunnattiinkin sitten ihanissa edustavissa asuissamme Lontoon keskustaan Ripleyn Believe Or not - museoon, mikä on ehkä ainoo turistipaikka, missä en oo Lontoossa vielä käyny. Se oli tosi jees, varsinki semmonen laserhuone, jossa minä ja Tanska saatiin vähemmän osumia ku Ruotsi ja Norja. Ouuuuuuujea. ;-)

Sunnuntai meni ihan älyttömän nopeesti ohi. Käytiin shoppaileen ja se oli vähä semmosta ajan kanssa säätämistä ja ehh, en ehtiny ku käydä kahessa kaupassa mut sainpahan ees jotain mukaani :---D Sit meille tuliki jo kiire lentokentälle enkä ees kerinny nähä puolta porukkaa, jotka lähti jo aikasemmin!! Yyyy ;__: Ja sit yhtäkkiä mä olinki siellä kentällä ja taas yksin. Heathrow'n wifi-aika loppu kesken ja mulla oli ihan sairaan tylsää. Mut selvisin kotiin ja kone laskeutu taas Helsinki-Vantaalle puol kahentoista aikaan. En menny seuraavana päivänä kouluun, koska en jaksanu :D 

Nyt kun sitä miettii, nii toi tosiaan oli ihan huippuviikonloppu. Mä lensin lentokoneella yksin, musta ja tuntemattomista ihmisistä tuli kavereita, mä pärjäsin, vaikka kukaan ei ymmärtäny suomee siellä (paitsi ruotsalainen ja norjalainen osas numerot silleen suunnilleen hehe :D). Nyt mä varmaan pärjäisin missä vaan. En voi ku vaan kiittää EF:ää tästä mahtavasta tilaisuudesta ja nyt vaan nokka kohti tulevaisuutta eli siis kesän kielimatkaa, johon on kolme päivää vajaat viis kuukautta! Eli siis 146 päivää... ;-)

Sori kaikista kirjotusvirheistä ja epämääräsestä tekstistä, I'm kinda in a hurry soooo... Mut hei, kysymyksiä saa ja pitää laittaa tulee, muistelen mielelläni tota reissuu ja kerron yksityiskohista ja kaikesta muusta, okei, ehkä nyt on aika lopettaa kirjottaminen, hihihiii... Heippa!

Ps. rakastan Lontoota aina vaa enemmän ja enemmän anD I WILL NEVER GET TIRED OF IT