37) Yksin lähtemisen pelko

Heissan :) 

Ajattelin tässä englannin kolmoskurssin CV:tä ja työhakemusta väsätessäni et nyt alotan taas postaamaan piiiikkasen aktiivisemmin kun syksyllä ja ihan omakseni ilokseni (koska pisteitähän mä en enää saa) ja että venailu omaan kielimatkaan menis nopeemmin. Joten ajattelin "puhdistaa" pöydän ja alottaa tämmösellä vähän ujomman ihmisen käsikirjalla... ihmisen, ketä pelottaa yksin reissuun lähteminen.

Ensinnäkin, pelkääminen on turhaa. Kielimatkalle lähtevät on yleensä mukavia, sosiaalisia ja osaavat ottaa muut huomioon. Kukaan ei lähde reissulle arvostellakseen muita, vaan sinne lähdetään hankkimaan kokemuksia ja kielitaitoa uusien ystävien kanssa. On siis turha pelätä, että joku kattois sua nenänvartta pitkin arvostellen "siis ei tommosten pitäs ees lähtee kielimatkalle", ja jos joku sua vaikka lentokentällä niin kattookin niin anna olla. Ihmisillä, jotka arvostelee samalle reissulle tulevia on väärät päämäärät kielimatkalle lähtiessä. 

Tulet saamaan varmasti kavereita. Niin suomalaisista kun muiden maiden oppilaistakin. Ihan varmasti. Mäki oon oppinu mun Lontoonreissun jälkeen et joskus pitäis vaan ottaa itteensä niskasta kiinni ja skarpata. Olin ehkä välillä turhan ujo avaamaan suutani, mikä sit kostautu myöhemmässä vaiheessa. Reissun aikana siis vinkkinä: puhu, jos siltä tuntuu. Jos haluat kertoa mielipiteesi. Ihan mitä vain. Turha sitä on kuluttaa kesää vaan istumalla hiljaa, kun vois avata suunsa ja viettää elämänsä hauskimman kesän. Ja vaikka se surulliselta kuulostaakin, suurin osa kielimatkalaisista ei tuu tapaamaan enää ikinä, joten on turha miettiä, mitä joku toinen ehkä itsestä ajattelee. 

Kaikki saa kavereita. Ja jollet se ole sinä, joka lähestyy itse ihmisiä, niin ihan varmasti edes joku lähestyy sua ja teistä tulee kavereita. :) Kämppiksistä tulee varmasti kavereita keskenään ja luokasta ja aktiviteettiryhmästäkin löytyy varmasti ihmisiä, ketkä haluavat tutustua ja viettää aikaa kanssasi.

Jos sua kuitenkin stressaa "ystävien hankkiminen", niin tietysti voit ottaa kontaktia muihin lähtijöihin jo ennen reissua, mikä ainakin vähentää mun "apua miten mä pärjään en tiiä ketään" - stressaamista. Tutki MyEF:n "who's arriving with you" - sivua ja lisää kivalta vaikuttavia tyyppejä kavereiksi. Jolleivat he käy MyEF:ssä, voit suoraan lähettää viestiä vaikkapa Facebookin kautta. Ei kannata pelätä viestejä "miks pyysit mua kaveriksi, en tiedä kuka sä olet", sillä kun kerrot lähteväs samalle kielimatkalle, niin tälle toisellekin henkilölle on varmaan jees että te ootte nyt virallisia Facebook-kavereita. 

Facebookista löytyy myös usein reissuun lähteviä ryhmiä. Yleensä hakusanalla "EF, kohdemaa ja vuosi" löytää jo paljon erilaisia ryhmiä, joihin kannattaa rohkeasti lähettää hakemusta. Jos oman kohdemaan ryhmää ei löydy, semmoisen voi perustaa. Mä itte Lontooseen lähtijänä en uskaltanu tehdä omaa ryhmää, joten liityin sitten muihin ryhmiin vain pari kuukautta ennen reissun alkua. Tällä kertaa olin fiksumpi ja perustin "EF California 2014" ryhmän, jossa on jo lähes 300 jäsentä!! Oon saanut tosta ryhmästä useita kavereita ja tutustunut samalle reissulle lähteviin :)

Luodessasi ryhmän käske kaikkien lisätä samalle reissulle lähtevät kaverinsa, niin jäseniä kertyy ja sana kiirii. Myös MyEF:n "kohdemaan pulse" on hyvä paikka postata linkkiä ryhmään! Kun olet luonut/liittynyt ryhmään, voit alkaa kysellä keitä olisi lähdössä samaan aikaan, pyytää heitä kavereiksi ja jakaa jännittyneet tunnelmat Facebookissa tai Kikissä tai Whatsapissa. Mä ite olen useissa Kaliforniaryhmissä, ja uskaltauduin tekemään jopa oman ryhmänkin samaan aikaan lähteville suomalaisille.  Kik- ja whatsappkeskustelut on mitä parhain tapa tutustua toisiin samalle reisulle lähtijöihin. Nyt ei saa ujostella, kerranhan sitä vaan eletään. :)

 

"DON'T BE AFRAID, YOU DON'T WANT TO REMEMBER HOW MANY CHANCES YOU'VE WASTED BECAUSE YOU'VE BEEN TOO DAMN SHY. SO OPEN YOUR MOUTH, SAY HELLO, WHAT'S THE WORST COULD HAPPEN TO YOU?"

Ootteko te löytäny jo kavereita MyEF:n, ryhmien tai Facebookin kautta?